Opinnoissa eteneminen

Opis­ke­li­jan tu­lee osal­lis­tua ope­tuk­seen, joll­ei hä­nel­le ole myön­net­ty sii­tä va­pau­tus­ta. (Lu­ki­o­laki § 25)

Sairauspoissaolon alkaessa

• opiskelija ilmoittaa W-viestitse RO:lle poissaolosta (vain 1 viesti, kun poissaolo alkaa)
• opiskelija lepää, jos on kovasti sairaana
• huoltaja/yli 18-v. opiskelija selvittää poissaolot Wilmaan välittömästi

Poikkeus: Jos opiskelija sairastuu juuri uuden periodin alkaessa, hän ilmoittaa poissaolostaan kaikille opettajilleen.

Kun vointi sallii

• opiskelija itse selvittää oppimisalustalta oppimistehtäviä ja tekee itsenäisesti kotoa käsin
• jos opiskelija ei tiedä, mitä tehdä, hän kysyy opettajilta W-viestitse

Parannuttuaan

• opiskelija palaa aina oppitunneille ja selvittää sitten opettajan kanssa kasvotusten, mikä oli poissaolon syy ja miten jälkeen jääminen poissaolon aikana on paikattavissa
• opiskelija noudattaa ohjeita ja sovittuja aikatauluja ja pyytää tarvittaessa tukea
• opiskelija ei voi ilman lisäselvityksiä odottaa joustoa, jos poissaolot ovat toistuvia (juttele siis RO:si kanssa!)

Jos sairaus pitkittyy yli viikon mittaiseksi

• opiskelija laittaa viestin kaikille opettajilleen (ja tässä vaiheessa RO:lle uudestaan) ja kertoo tilanteesta ja siitä, minkä verran on kyennyt opiskelemaan kotoa käsin (viestiketjuun hyvä ottaa myös huoltaja)

Mikäli opiskelijalla on sairaus/kriisitilanne, joka aiheuttaa toistuvia poissaoloja

• opiskelijan olisi syytä kertoa tilanteesta ainakin huoltajalle ja RO:lle
• mitä arkaluontoisempi tilanne, sitä tärkeämpää, että RO tietää, jotta opiskelijan ei tarvitse selvittää tilannetta jokaiselle opettajalle erikseen (RO:n kanssa voi sopia, minkä verran tilanteesta kerrotaan muille opettajille)
• opiskelijan on syytä hakea ja ottaa vastaan apua (kuraattorit, psykologit, erityisopet, opot ja rehtorit ovat lukiolla opiskelijaa varten ja terveydehoitajat kaup.sairaalalla)
• opiskelijaa pyritään tukemaan niin, että lukio-opiskelu olisi mahdollista myös sairauden/kriisin aikana
• tukitoimia mietitään yleensä muutaman henkilön voimin opiskeluhuollollisessa tapaamisessa (esim. opiskelija/huoltaja/RO/opo/kuraattori/erityisope/ap.rehtori), jos opiskelijalle sopii
• poikkeuksellista joustoa harkitaan pääsääntöisesti vain lääkärintodistusta vastaan, vakavissa kriisitilanteissa ja/tai opiskeluhuollollisessa kokouksessa

Poissaolojen seuraukset

Jos opiskelija on kurssilta/opintojaksolta toistuvasti pois ilman perusteltua syytä, tai jos poissaoloja ei ole asianmukaisesti selvitetty, kurssi keskeytyy (=K). Tällöin kurssi/opintojakso on suoritettava uudelleen opetukseen osallistumalla. Opis­ke­li­ja kat­so­taan eron­neek­si lu­ki­os­ta, jos hän on il­man pä­te­vää syy­tä ol­lut pois­sa ope­tuk­ses­ta, ja jos on il­meis­tä, ett­ei hä­nen tar­koi­tuk­sen­sa ole jat­kaa opin­to­ja. (Lu­ki­o­laki § 24).

Poissaolo päättöviikolla

Opis­ke­li­jan on osal­lis­tut­ta­va kurs­si­n päättöpäivään. Ai­hee­ton pois­sa­olo päättöpäivän mahdollisesta kokeesta kat­so­taan yri­tys­ker­rak­si, jol­loin opis­ke­li­jal­la on jäl­jel­lä enää yksi mah­dol­li­suus suo­rit­taa kurs­sikoe. Sairaustapaus on ilmoitettava  välittömästi kurssin opettajalle Wilma-viestillä, viimeistään koeaamuna.

Rästiin jäänyt kurssikoe on mahdollista suorittaa heti jakson jälkeen järjestettävässä uusintakoetilaisuudessa. Mikäli opiskelijalla jää useampi koe rästiin, hänen on neuvoteltava opettajan kanssa mahdollisuudesta suorittaa kokeita myös myöhemmin kuin heti seuraavassa uusintakoepäivässä.

Mikäli kyseessä on niin vakava sairaustapaus, että yhteydenotot koepäivinä eivät ole mahdollisia, on toimitettava terveydenhoitajan tai lääkärin allekirjoittama kirjallinen selvitys viimeistään seuraavan jakson ensimmäisenä päivänä ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaaja ilmoittaa aineenopettajille, että opiskelijalle tulee järjestää uusintakoemahdollisuus.

Poissaolo ylioppilastutkintokokeen vuoksi

Kai­kil­la ensi ker­taa ky­sei­sen ai­neen yli­op­pi­las­ko­kee­seen osal­lis­tu­vil­la on oi­keus olla edel­tä­vä päi­vä pois­sa ope­tuk­ses­ta. Jos yli­op­pi­las­tut­kin­to­koe on maa­nan­tai­na, edel­lis­tä per­jan­tai­ta ei myön­ne­tä va­paak­si. Yli­op­pi­las­tut­kin­to­ko­kei­ta edel­tä­vän päi­vän pois­sa­olo­va­pau­tus ei kos­ke ko­kei­ta. Yo-koetta edeltävän päivän läs­nä­olo­va­pau­tuk­set anotaan ryhmänohjaajalta vii­meis­tään kol­me arki­päi­vää etu­kä­teen. Anomus tehdään Wilmassa Hakemukset ja päätökset -välilehdellä. Alaikäisen opiskelijan tapauksesessa hakemuksen täyttää huoltaja; täysi-ikäinen opiskelija voi täyttää hakemuksen itse.

Tunnilta katsotaan myöhästyneiksi ne opiskelijat, jotka eivät saavu luokkaan oppitunnin alussa. Myöhästyminen ei ole hyväksyttävää ilman painavaa syytä, sillä se häiritsee opetusta ja sekä omaa että toisten opiskelua.

Kou­lu­ai­ka­na lo­mal­le läh­te­mi­nen on erit­täin va­hin­gol­lis­ta opin­to­me­nes­tyk­sel­le. Sik­si loma­mat­kat on syy­tä ajoit­taa loma-ai­koi­hin. Huomioithan, että myös koulun etukäteen myöntämät poissaolot (esim. lomamatkat) lasketaan poissaolokiintiöön. Gaudiassa lomamatkoihin ei myönnetä yli viikon mittaisia läsnäolovapautuksia (= 6 arkipäivää).

Kurs­sin/opintojakson opet­ta­ja voi pe­rus­tel­lus­ta syys­tä myön­tää läsnäolova­pautuksen yk­sit­täi­sel­tä oppi­tun­nil­ta. Opiskelija voi anoa ryhmänohjaajalta lupaa ­pois­sa­o­loon kor­kein­taan kol­mek­si päi­väk­si. Pe­rus­tel­tu­ja syi­tä ovat mm. eri­tyis­on­gel­mat, per­he­juh­lat, kou­lun tai kau­pun­gin edus­tus­teh­tä­vät, eri­kois­lää­kä­rin vas­taan­otto (py­rit­tä­vä va­raa­maan aika kou­lu­tun­tien ulko­puo­lel­le), in­si­nöö­ri­ajo tai ajo­kort­tia var­ten vaa­dit­ta­va kir­jal­li­nen koe (ei ajo­tun­nit). Kolmea päivää pitemmät poissaoloanomukset ohjautuvat apulaisrehtorille. Anomukset tehdään Wilmassa Hakemukset ja päätökset-välilehdellä vähintään kaksi viikkoa ennen aiottua poissoaloa. Alaikäisen opiskelijan tapauksesessa hakemuksen täyttää huoltaja, täysi-ikäinen opiskelija voi täyttää hakemuksen itse. Järjestelmä ohjaa hakemuksen oikealle käsittelijälle läsnäolovapautuksen keston mukaan.

Opis­ke­li­jan on pois­sa­o­los­ta riip­pu­mat­ta teh­tä­vä hy­väk­sy­tys­ti kaik­ki kurs­sin suo­rit­ta­mi­seen vaa­dit­ta­vat teh­tä­vät, mah­dol­li­set lisä­teh­tä­vät ja ko­keet. Kou­lu ei jär­jes­tä tuki­o­pe­tus­ta loma­mat­ko­jen vuok­si opin­nois­saan jäl­keen jää­neil­le opis­ke­li­joil­le. Lu­van­an­ta­ja mer­kit­see lu­val­li­set pois­sa­olot Wilmaan.

Opiskelijan on pyydettävä kurssien opettajilta korvaavat tehtävät ennen poissaolon alkamista.

 

Anomuksesta läsnäolovapautus voidaan myöntää

• oman perheen kanssa tehtävään matkaan (liitteenä selvitys opiskelusta läsnäolovapautuksen aikana sekä huoltajan selvitys perheen osuudesta). Korkeintaan viiden työpäivän mittainen vapautus läsnäolosta voidaan myöntää kerran lukuvuodessa; läsnäolovapautusta ei lähtökohtaisesti myönnetä koeviikolle. Poikkeuksista päättää rehtori.
• perhetapahtumiin (häät, hautajaiset, merkittävät syntymäpäivät)
• kilpailumatkoihin (liitteet mukana anomuksessa)
• valmennusleireihin (liitteet mukana anomuksessa)
• työhaastatteluun (liitteet mukana anomuksessa).

 

Läsnäolovapautuksia ei myönnetä

• työssäkäyntiin
• harjoituksiin, joukkueiden risteilyihin tai muihin juhliin eikä harjoituksia, pelejä, matkoja ym. edeltäviin tai  seuraaviin ”lepopäiviin”
• autokoulun ajo-opetukseen tai teoriatunteihin (poikkeuksena liukasrataharjoittelu, kuljettajatutkinnon teoria- ja ajokoe)
• aktiviteetteihin, jotka eivät liity opiskeluun
• muille kuin kilpailu- ja valmennusmatkoille, esim. kauden päätösmatkat
• kaveriporukoiden lomamatkoihin
• läsnäolovapautusta ei myönnetä päättö- eli koeviikoille (paitsi ensimmäistä kertaa ylioppilastutkintokokeeseen osallistuvalle, joka voi saada vapaaksi edellisen päivän valmistelutunnin).

Lukiosta ero­a­mi­ses­ta tu­lee jät­tää lukion kansliaan kir­jal­li­nen il­moi­tus, jon­ka alle­kir­joit­taa huol­ta­ja tai täy­si-ikäi­nen opis­ke­li­ja itse. Ennen eroamista on hyvä keskustella opinto-ohjaajan kanssa jatkosuunnitelmista. Erotodistus annetaan kansliasta viimeisen jaksoarvioinnin jälkeen. Se pitää viedä seuraavaan oppilaitokseen. Nuorisolaki velvoittaa lukion ilmoittamaan opiskelijan kotikunnan etsivään nuorisotyöhön, jos eroavalla opiskelijalla ei ole koulutus- tai työpaikkaa tiedossa. (Nuorisolaki 11§). Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä oppivelvollisen eroilmoituksen vain silloin, kun opiskelija on aloittanut opinnot uudessa tutkinnossa tai koulutuksessa.

Opis­ke­li­ja, joka ei ole suo­rit­ta­nut lu­ki­on oppi­mää­rää nel­jäs­sä vuo­des­sa, kat­so­taan eron­neek­si. Eron­neek­si kat­so­taan myös sel­lai­nen opis­ke­li­ja, joka pä­te­vää syy­tä il­moit­ta­mat­ta on pois­sa ope­tuk­ses­ta ja jos on il­meis­tä, ett­ei hä­nen tar­koi­tuk­sen­sa ole jat­kaa opin­to­jaan. (Lu­ki­o­laki § 24) Oppivelvollinen opiskelija katsotaan eronneeksi viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen.  Ennen eronneeksi katsomista koskevan päätöksen tekemistä koulutuksen järjestäjällä on ilmoitusvelvollisuus oppivelvolliselle ja hänen huoltajalleen. Jos oppivelvollinen ei ole aloittanut uusia opintoja, koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava eronneeksi katsotun oppivelvollisen yksilöinti- ja yhteystiedot oppivelvollisen asuinkunnalle sekä ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Pääsääntöisesti lukion kurssit/opintojaksot suoritetaan valitsemalla ne opintotarjottimelta omaan lukujärjestykseen ja osallistumalla oppitunneille omassa lukiossa. Opiskelija voi myös suorittaa kursseja/opintojaksoja muissa kaupungin lukioissa. Maksullisia vaihtoehtoja ovat Lahden yhteiskoulun aikuislukion opintojaksot ja Nettilukion (aineopiskelu) verkko-opintojaksot. Lisätietoja kurssien/opintojaksojen suorittamismahdollisuuksista saa opinto-ohjaajilta.

Lukioasetuksen 810/98 §4 mukaisesti rehtori voi myöntää opiskelijalle luvan suorittaa osan opinnoista opetukseen osallistumatta. Lupa itsenäiseen suorittamiseen on anottava kirjallisesti ennen jakson alkua ja se on voimassa määräajan, enintään lukuvuoden loppuun saakka.

Opiskelija täyttää Wilman Hakemukset ja päätökset -valikossa lomakkeen Hakemus opintojakson/kurssin itsenäisestä suorittamisesta. Tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämiseen löytyvät Wilman Tiedotteista. Hakemus ohjautuu ensin opettajalle, jonka kanssa opiskelija on sopinut itsenäisestä suorituksesta. Tämän jälkeen hakemus ohjautuu apulaisrehtorille, joka tekee päätöksen opettajan lausunnon perusteella.  Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan itsenäisesti opiskellusta opintojaksosta/kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.

Aiemmin hyväksyttyä opintojaksoa/kurssia tai arvosanalla 4 suoritettua opintojaksoa/kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Keskeytetyn opintojakson/kurssin (K) itsenäisen suorituksen lupaa voi anoa vain, mikäli opiskelu on keskeytynyt todistettavasti terveyssyystä.

Opintojakson/kurssin itsenäiseen suoritukseen liittyvät tehtävät tulee palauttaa opettajan antaman aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. Suorituksen lopussa osallistutaan kokeeseen, mikäli opettaja näin ohjeistaa.

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta lukion oppimäärään päättää apulaisrehtori. Opinto-ohjelmaan voi sisällyttää Nettilukiossa, aikuislukiossa, kesälukiossa tai -yliopistossa, kansalaisopistossa tai muussa oppilaitoksessa suoritettavia opintoja. Kesä- ja aikuislukiossa suoritettavien opintojen osalta on syytä etukäteen tarkistaa vastaavuus ja lukion opintoihin hyväksyminen. Suorituksesta tarvitaan aina todistus.

Urheiluvalmennuksesta tai muusta tavoitteellisesta harrastustoiminnasta (konservatorio, taide- ja muotoilukoulu Taika ym.) voi myös saada opintosuorituksia. Harrastustoiminnassa ja urheiluvalmennuksessa suoritettavista soveltavista kursseista /muista valinnaisista opintojaksoista on sovittava rehtorin kanssa etukäteen.

Hyväksilukea voi yleensä myös esim. isoskoulutuksen ja isosena toimimisen, ajokortin, hygieniapassin, työkokemuksen, vapaaehtoistyön,  kielikurssit ja korkeakouluopintoja, jos opintojen tai toiminnan laajuus on riittävä.

Anomus opintojen hyväksilukemiseen tehdään sähköisesti Wilman kautta, ja anomukseen liitetään todistus. Anomukset käsittelee apulaisrehtori. Alta löydät tarkemmat ohjeet anomuksen tekemiseen.

OHJEET OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMISEN ANOMISEEN

 

Jakson päätteeksi on kahdeksan arkipäivän mittainen päättöviikko, jonka aikana esimerkiksi pidetään kokeita, toteutetaan laajempia kurssi- ja ryhmätöitä tai järjestetään retkiä ja vierailuja.

Päättöviikolla jokaiselle lukujärjestyksen koodille on varattu lähiopetusta laskennalllisesti neljä tuntia: yksi kokonainen aamupäivä klo 8.15-11.00 sekä edellinen iltapäivä klo 11.45-13.00 (poikkeuksena 8-koodilla on vain aamupäivä). Päättöviikon aamupäivätunnit pidetään aina peräkkäisinä arkipäivinä samassa järjestyksessä: 8, 7, 5, 1, 2, 3, 4, 6. Ruokailun jälkeen iltapäivällä on seuraavan päivän koodin ns. valmistelutunti klo 11.45-13.00, joka jatkuu suoraan tukituntina niille, jotka eivät ole saaneet tehtäviä tehtyä periodin aikana. Kurssin/opintojakson päättöviikon oppitunnit voidaan myös vaihtoehtoisesti pitää kokonaan jo iltapäivällä (klo 11.45-15.45), jolloin aamupäivän tunteja ei välttämättä tarvita ollenkaan. Opettaja huolehtii, että lähiopetukseen varattu kokonaistuntimäärä täyttyy.  Huom! Päättöviikon järjestelyt vaihtelevat kursseittain/opintojaksoittain. Varmista ne aina opettajalta!

Kokeesta voi poistua aikaisintaan klo 10.00. Tämä koskee myös uusintakoetta. Opis­ke­li­jan tu­lee osal­lis­tua jak­son lo­pus­sa jär­jes­tet­tä­vään ko­kee­seen, jos asi­as­ta ei ole erik­seen opet­ta­jan tai reh­to­rin kans­sa toi­sin so­vit­tu. Ko­kees­ta voi olla pois vain sai­rau­den vuok­si, jol­loin pois­sa­olo il­moi­te­taan Wil­ma-vies­til­lä kurs­sin opet­ta­jal­le vii­meis­tään koe­päi­vän aa­mu­na. Yhtä päivää pitemmät poissaolot päättöviikolla ilmoitetaan rehtorille/apulaisrehtorille. Jäl­ki­kä­teen pois­sa­olon voi ai­heel­li­sek­si osoit­taa vain lää­kä­rin tai ter­vey­den­hoi­ta­jan to­dis­tuk­sel­la. Il­moit­ta­ma­ton pois­sa­olo kat­so­taan yri­tys­ker­rak­si. Opiskelijalla on aina kaksi yrityskertaa läpäistä kurssin/opintojakson koe. Myös poissaolot on selvitettävä ennen kurssin koepäivää, jotta opiskelijalla on oikeus osallistua kokeeseen. Mahdollisista lisätehtävistä ja oikeudesta osallistua kurssikokeeseen päättää kurssin opettaja.

Opiskelijalla on aina kaksi yrityskertaa läpäistä kurssin/opintojakson  koe. Uusintaoikeus koskee vain opintojaksoja/kursseja, joista opiskelija on saanut hylätyn arvosanan (4). Uusintaoikeus ei koske vilpin tai kesken jättämisen takia hylättyä opintojaksoa/kurssia eikä kurssia, jonka kokeessa opiskelija on jättänyt tyhjän paperin. Hyväksytysti arvioidun opintojakson/kurssin voi uusia vain käymällä sen uudestaan.

Uusintakokeeseen voi osallistua myös opiskelija, joka on ollut hyväksytystä syystä poissa varsinaisena koepäivänä. Uusintakoetilaisuudessa voi suorittaa myös opintojakson/kurssin puuttuvan kirjallisen osion, esimerkiksi aineen.

Jos itsenäisen suorituksen päättää normaali opintojakso-/kurssikoe, se pitää suorittaa hyväksytysti. Uusintamahdollisuutta ei ole.

Uusintakoe järjestetään jaksoittain noin kaksi viikkoa edellisen jakson päättymisen jälkeen. Viidennen jakson uusintakoe on elokuussa. Opiskelijan on osallistuttava heti seuraavaan mahdolliseen uusintakokeeseen. 

Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan sähköisesti lomakkeella, joka avataan lukion verkkosivulla. Ilmoittaudu kokeeseen hyvissä ajoin, koska myöhästyneitä ilmoittautumisia ei huomioida. Uusintakokeessa voi kerralla suorittaa yhden kokeen.  Koeaika on 2 h 45 min. Uusintakoepäivät näet etusivun kalenterista. Kokeesta voi poistua aikaisintaan 1h 30min kuluttua kokeen alkamisesta.

Uusintakoeoikeuden menettää, jos jättää saapumatta ilmoittautumaansa uusintakokeeseen. Poikkeuksena tästä on ennakkoon ilmoitettu peruutus ja luotettavasti osoitettu sairauspoissaolo.

Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot/syventävät kurssit arvioidaan arvosanoin (4-10). Poikkeuksena ovat opinto-ohjauksen opintojaksot/kurssit, jotka arvioidaan S-merkinnällä. Muut valinnaiset opintojaksot/soveltavat kurssit arvioidaan kuten opetussuunnitelmassa mainitaan joko suoritusmerkinnällä tai numeroin. Opintojakson/kurssin arvosanaan vaikuttavat jatkuva näyttö, tuntityöskentely, kotitehtävien ja muiden kurssiin kuuluvien tehtävien tekeminen sekä koe. Opintojakson/kurssin voi arvioida ilman varsinaista koetta. Tällöin opintojaksoon/ kurssiin sisältyy esim. suullinen koe, raportti, esitelmä, projektityö tai muu näyttö. Joillakin opintojaksoilla/kursseilla hyväksytty arvosana edellyttää esim. suullisia esityksiä ja  tutkielmia. Jos opiskelija jää kiinni vilpistä, esimerkiksi lunttaamisesta ja plagioinnista, hänen opintojaksonsa/kurssinsa hylätään ja arvioidaan arvosanalla K (ei uusintakoemahdollisuutta).

Antaessaan X:n tai K:n opettaja merkitsee Wilman arvioinnin lisätietoja -kohtaan perustelut. Opiskelija näkee lisätiedot Wilman Opinnot-kohdassa Suoritukset-välilehdellä klikkaamalla aineen ja opintojakson/kurssin edessä olevaa plusmerkkiä. Jos opiskelija ei ole suorittanut X-merkintää annetussa määräajassa, opettaja arvioi kurssin K:lla.

Opiskelijalla on oikeus tietää kurssin alkaessa, miten kyseinen kurssi arvioidaan, eli mistä osioista, tehtävistä tai töistä arvosana muodostuu. Opiskelijan on noudatettava kurssin alussa sovittuja tai ilmoitettuja kurssitöiden palautuspäiviä, ellei opettajan kanssa ole perustellusta syystä toisin sovittu. Mahdollinen kurssikoe tehdään heti kurssin päätteeksi kurssin omana koepäivänä. Jos opiskelija on koepäivänä sairaana, hänellä on mahdollisuus tehdä kurssikoe heti seuraavana uusintakoepäivänä. Muista järjestelyistä on aina sovittava erikseen.

Jaksoarvioinnissa merkintä X tarkoittaa, että opintojakson/kurssin suoritus on kesken.

X-merkintä, joka johtuu puuttuvasta kokeesta, on suoritettava pois seuraavassa uusinnassa. Erityistilanteissa, kuten sairaustapauksessa, järjestelystä sovitaan opettajan kanssa. X-merkinnän saa, jos kaikkia poissaoloja ei ole selvitetty tai suoritus on jäänyt kesken yksittäisen tahattoman erehdyksen takia:

• Opintojaksoon/kurssiin kuuluvat tehtävät tehdään periodin aikana, ellei opiskelija ja opettaja painavasta syystä toisin sovi.
• Jos koe on tekemättä, se on tehtävä jakson uusintakoetilaisuudessa. Mikäli opiskelijan pitäisi tehdä useita rästiin jääneitä kokeita, hän sopii opettajien kanssa, miten ja milloin rästiin jääneet kokeet hoidetaan.
• Hoitamaton X-merkintä johtaa K-merkintään. Jaksoarvioinnissa merkintä K tarkoittaa, että opintojakso / kurssi on keskeytynyt eli jätetty arvostelematta.

K merkitään, jos:

• opiskelija ilmoittaa itse keskeyttävänsä opintojakson/kurssin. Jakson 1. viikolla opinto-ohjaajan kanssa sopimalla opintojakson/kurssin voi keskeyttää ilman, että seuraa K (esim. opintojakson/kurssin vaihtamisen yhteydessä). Opiskelijan tulee aina ilmoittaa keskeytyksestä välittömästi opintojakson/kurssin opettajalle ja opinto-ohjaajalle.
• kaikkia opintojakson/kurssin arviointiin (arvosanat 4-10, S) vaadittavia osasuorituksia ei ole tehty määräaikaan mennessä. Tyhjän paperin jättäminen kokeessa voi aiheuttaa K-merkinnän.
• poissaoloja opintojaksolta/kurssilta on kertynyt liikaa. Pitkään sairastaneiden poissaolot sekä urheilijoiden valmennus- ja kilpailumatkojen aiheuttamat poissaolot rehtori/apulaisrehtori käsittelee erikseen.
• poissaolojen syy ei ole hyväksyttävä tai opiskelija ei selvitä poissaolojaan (poissaolot selvitettävä aina välittömästi, viim. viikon sisään

K-merkinnästä seuraa:

• lupaa itsenäiseen suoritukseen ei myönnetä samana lukuvuonna.
• lupaa suorittaa opintojakso/kurssi uusintakokeella ei myönnetä.
• opiskelijan tulee käydä opinto-ohjaajan luona selvittämässä, milloin voi suorittaa opintojakson/kurssin uudelleen.

Opiskelijan pyynnöstä voidaan valtakunnallisen valinnaisen opintojakson hylätty arvosana poistaa. Opiskelija on yhteydessä opinto-ohjaajaan, joka vaihtaa opintojakson arviointiin P-merkinnän.  Arvioinnin lisätietoihin kirjataan, että arvosana 4 on poistettu opiskelijan pyynnöstä. Poistettua arviointia ei lasketa mukaan suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärään.

Etenemiseste tarkoittaa sitä, että opiskelijalla ei ole oikeutta osallistua oppiaineen seuraaville opintojaksoille/kursseille, koska on saanut suoritetussa opinnoissaan liikaa hylättyjä.

Uuden opetussuunnitelman 2021 oppimäärän mukaisissa aineissa hylättyjen opintojaksojen opintopistemäärä saa olla opiskelijan opiskelemissa pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa enintään seuraava:

2–5 opintopistettä opiskeltu: 0 opintopistettä hylättyjä

6–11 opintopistettä opiskeltu: 2 opintopistettä hylättyjä

12–17 opintopistettä opiskeltu: 4 opintopistettä hylättyjä

18 opintopistettä tai enemmän opiskeltu: 6 opintopistettä hylättyjä

Etenemiseste syntyy aineeseen, jossa hylättyjen opintopistemäärä ylittää yllämainitut hylättyjen enimmäismäärät. Lukiokohtaiset muut valinnaiset opintojaksot eivät vaikuta etenemisesteeseen. Jälkikäteen ei voi poistaa opiskelijan opiskelemia pakollisia opintoja eikä hyväksytysti suoritettuja valtakunnallisia valinnaisia opintoja. (LOPS 2021)

Opetussuunnitelman 2016 oppimäärän mukaisissa aineissa etenemiseste syntyy, jos oppiaineen pakollisista ja opiskelijan jo suorittamista valtakunnallisista syventävistä kursseista hylättyjä arvosanoja (4) on enemmän kuin 1/3. Lukiokohtaiset soveltavat kurssit eivät vaikuta etenemisesteeseen. Hylättyjä arvosanoja (4) saa siis olla oppiaineen pakollisista ja syventävistä kursseista seuraava määrä:

1-2 kurssia: 0 hylättyä

3-5 kurssia: 1 hylätty

6-8 kurs­sia: 2 hy­lät­tyä

9 tai useampi kurssi: 3 hy­lät­tyä

• Jos opis­ke­li­jal­la on ete­ne­mis­este ja hän jat­kaa oppi­ai­neen seu­raa­val­le opintojaksolle / kurs­sil­le, hän ei voi saa­da sii­tä arviointi­mer­kin­tää jak­so­to­dis­tuk­seen. Jos opiskelija saa poistettua etenemisesteen opintojakson / kurssin aikana (esim. osallistumalla uusintakokeeseen), hän voi saada arvioinnin.
• OPS2016: Jos pakollisia kursseja on esim. 6 (lyhyt matematiikka, pitkä vieras kieli, äidinkieli), nelosia saa olla kaksi missä tahansa kohdassa, koska opiskelijalla on tällöin vielä mahdollista saada hyväksytty päättöarvosana (5, 5, 5, 5, 4, 4). Etenemiseste tulee siis vasta kolmannesta nelosesta, koska tällöin opiskelijalla ei ole enää mahdollista saada hyväksyttyä päättöarvosanaa.
• OPS2016: Esimerkiksi ruotsissa etenemiseste tulee toisesta nelosesta, koska tällöin hyväksytty päättöarvosana ei ole enää mahdollinen. Pelastukseksi voi koitua jo käyty syventävä kurssi. Tällöin nelosia saakin olla kaksi, koska pakollisia kursseja ja jo käytyjä syventäviä on yhteensä kuusi. Niistä kolmasosa saa olla nelosia eli kaksi.
• Aineissa, joissa on vähän pakollisia kursseja, etenemiseste syntyy kuitenkin vasta kuuden opintopisteen/kolmen kurssin jälkeen. Ongelmaksi se tuleekin useimmiten esim. psykologiassa, terveystiedossa, kemiassa, fysiikassa ja maantieteessä, jos ainoa käyty opintojakso/kurssi on nelonen, päättötodistusta ei voi saada.
• Kuuden opintopisteen opintosuoritus tai kolme ensimmäistä kurssia saa aina käydä, ennen kuin eteneminen estetään.

Opiskelijan oppiaineen arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien  pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten valinnaisten opintojaksojen/syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona.

Vuoden 2016 opetussuunnitelman mukaan saadakseen oppiaineen oppimäärän hyväksytysti suoritetuksi, hylättyjä arvosanoja saa olla opiskelluissa pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa

1 – 2 kurssia: 0 hylättyä

3 – 5 kurssia: 1 hylätty

6 – 8 kurssia: 2 hylättyä

9 tai enemmän kurssia: 3 hylättyä

Opettaja voi huomioida muut valinnaiset opintojaksot/soveltavat kurssit korottavina päättöarvosanaa laskettaessa. Opettaja voi harkintansa mukaan korottaa opiskelijan päättöarvosanaa.

Vuoden 2021 opetussuunnitelman mukaan saadakseen oppiaineen oppimäärän hyväksytysti suoritetuksi, hylättyjä arvosanoja saa olla pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa enintään seuraavasti:

2–5 opintopistettä: 0 opintopistettä

6–11 opintopistettä: 2 opintopistettä

12–17 opintopistettä: 4 opintopistettä

18 opintopistettä tai enemmän: 6 opintopistettä

Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan lukiokoulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukainen numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.

Opiskelija on oikeutettu erillisestä pyynnöstä saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa hänen suorittamansa oppimäärä käsittää vain yhden 2 opintopisteen opintojakson/yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain 4 opintopistettä/kaksi kurssia. Hy­lät­tyä (4) arvo­sa­naa ei voi muut­taa suo­ri­tus­mer­kin­näk­si.

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion minimiopintopistemäärä 150 op tai vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Ja opiskelija on suorittanut valtakunnallisia syventäviä/valinnaisia opintoja 10 kurssia/20 opintopistettä.

Opiskelija voi yrittää korottaa päättöarvosanaansa lukio-opintojen lopussa järjestettävissä koko oppimäärää käsittelevissä tenteissä. Niihin ilmoittaudutaan erikseen.